 |
| Valmiit pienet ja herkulliset marengit: maustamaton, kaakaolla maustettu ja kahvilla maustettu |
Tein kevätpäivän kunniaksi kolmenlaisia pieniä marenkeja. Kyseinen ohje on Michel Roux'n kirjasta Muna, kuten myös aiemmin esittelemäni piirakkataikina. Tällä ohjeella saa ns. ranskalaista marenkia. Ohje on hyvin yksinkertainen, ja tarvittavat raaka-aineet ovat seuraavanlaiset:
4 keskikokoista valkuaista
125g sokeria (siis sitä "tavallista" kidesokeria)
125g siivilöityä tomusokeria
(kaakaojauhettu, jauhettua kahvia)
 |
| Valkuaiset ja sokerit kulhoissa ja mauteet odottelemassa lisäämistään |
Valkuaiset vatkataan pehmeäksi vaahdoksi, jonka jälkeen (kide)sokeria lisätään vähitellen, ja vatkaamista jatketaan kunnes vaahto on kovaa. Sokerin lisääminen vähitellen on itse asiassa melko tärkeää: jos kaiken sokerin lisää kerralla, vatkaamisesta tulee hyvin raskasta, eikä sinne saa ilmaa niin hyvin. Itse vatkasin alusta loppuun pallovispilällä, mutta muunkin malliset vispilät, sähkövatkain tai monitoimikone varmasti hoitavat myös homman.
 |
| Sokeri lisätään valkuaisvaahtoon vähitellen |
No mutta milloin se vaahto on tarpeeksi kovaa? Itse vatkasin noin 10 minuuttia, jolloin vaahtoi näytti pitävän muotonsa hyvin ja astian pystyi pelotta kääntämään ylösalaisin. Luulen, että se oli silti vähän alivatkattua, sillä pursotusvaiheessa vaahto ei enää täysin pitänyt muotoaan. Suosittelenkin, että sitten kun luulet vaahdon olevan tarpeeksi kovaa, vatkaat vielä vähän. Kun vaahto on vatkattu, siihen käännellään sihdattu tomusokeri vispilällä tai nuolimella.
 |
| Valkuaisvaahto, joka oli melkein tarpeeksi kovaa |
Tässä vaiheessa marenkia voi maustaa. Itse kokeilin maustamista kaakaojauheella ja jauhetulla kahvilla. Näitä "mausteita" kannatta lisätä pikku hiljaa ja kokeilla, milloin määrä on hyvä. Voin kertoa, että kaakao onnistui oikein mukavasti. Kahvin maku muuttui hieman palaneeksi -- selvästi enemmän palaneeksi kuin esimerkiksi mokkapannulla valmistaessa. Itse asiassa mieleeni tuli jopa hieman tupakansavuinen maku. Voisin kuitenkin kuvitella, että tämä kahvilla maustettu, hieman palaneen makuinen marenki maistuisi oikein hyvin vahvan kahvin kanssa! Kahvijauhe ei mielestäni mitenkään häiritse lopputuotteen koostumusta tai erotu siitä liiaksi. Voisi olla, että olisi järkevämpää käyttää vielä hienommin jauhettua kahvia -- tai kahviesanssia, kuten Roux kirjassaan ehdotti.
Sitten vain vaahtoa muotoilemaan! Itse käytin (ensimmäistä kertaa) oikeaa pursotinpussia ja tähden muotoista tyllaa (eli suutinta). Pursotinpussin sain tämän mielenkiintoisen ruokablogin pitäjältä eli veljeltäni. Kiitokset siitä. Yllättävän hyvän köyhän miehen pursotinpussin saa myös isosta mini-grip tms. pussista, jonka kulmaan leikkaa reiän. Pursotinpussin puuttuessa marenkeja voi aivan hyvin muotoilla esimerkiksi myös kahdella pienellä lusikalla, niin kuin itsekin olen useasti tehnyt.
Yksittäisen marengin koolla ei ole hirveästi väliä. Täytyy kuitenkin muistaa, että mitä suurempia marengeista tekee, sitä pidemmän ajan ne tarvitsevat paistumiseen. Marengit paistetaan 110 asteessa noin 1 tunnin ja 15 minuutin ajan, jonka jälkeen ne jätetään uuniin jälkilämpöön mielellään useammaksi tunniksi.
Tällä lämpötilalla marengit vähän halkeilevat ja valmistuvat varsin nopeasti. Useilla ohjeilla varsinainen paistoaika on jopa moninkertainen. Mielestäni tällä ohjeella saa kuitenkin oikein kivan ja rapean rakenteen marenkeihin. Lisäksi ne oikein sulavat suussa! Nam!
